Mielen tehosekoitin.

♪♫♫♪ ♪♪♫ ♪♫♫♫ ♪♪♫♪♫ ♫♪♫

Anna tuulen puhdistaa,
nostaa helmoja,
heittää hiukset sekaisin.
Kevätmyrskyn kastella,
mekko liimata kiinni vartaloosi,
olet kaunis,
kaunis
ja maailma on sun!

♪♫♫♪ ♪♪♫ ♪♫♫♫ ♪♪♫♪♫ ♫♪♫

Sataa vettä. Ihanaa! Saan rauhassa käpertyä peiton alle, levätä. Lukea kirjaa ja levätä. Rutistaa tyynyä ikävissään, ehkä vähän levätä. Ei tarvitse tehdä mitään. Ei mitään muuta kuin kuunnella sateen tasaista rummutusta aitan kattoa vasten. Ja kuunnella bändiä. Ne soittaa lauluja rakkaudesta. Just niitä perus kappaleita, mitä häissä soitetaan.

En minä kuuntele. Siis sen bändin soittoa. Ne soittaa erittäin hyvin.

Niitten tauon aikana mulla soi oma soittolista. Se soi mun päässä. Laulan. Annan kehon hengähtää, puhdistautua työpäivän rasituksista. Menen ulos istumaan. Sataa edelleen. Tuulee. Tuuli puhdistaa. Morsian on kaunis, minäkin. Sulhasella on hassu asu.

Ne nauraa, niillä on hauskaa. En erota sanoja puheensorinan joukosta. En haluakaan. En halua kuunnella tänään. Haluan vain kuulla. Kuulla sen, että ne on jossain lähellä. Kulla sen, että he elävät. Kuulla, että on jotain muutakin. Muutakin kuin minä.

Haluan olla yksin ja väsynyt. Olen todella väsynyt. Minullakin on hauskaa. En naura. Sisällä kuplii, hymyilyttää. Ajatukset harhailevat. Annan niiden harhailla, vaeltaa.

Hyvää yötä.

Rakas.