Elän.

Kuljen omaa tietäni. Joskus se johtaa kauas, pois luota rakkaimpien.
Kun ikävä iskee, katselen taivasta, sillä täällähän me kaikki olemme;

saman kaartuvan taivaan alla.

Tähdet,
ne loistavat yön tummuvalla sametilla,
valaisevat maailmaani;
niin kaukana, silti tärkeitä matkallani.

Pilvet,
ne muuttavat muotoaan,
kertovat minulle;
mukaudu elämään tuuliin.

Linnut,
ne liitävät, kiitävät, räpiköivät,
näyttävät minulle;
luota, elämä kantaa.

Aurinko,
antaa voimaa, lämmittää,
muistuttaa minua;
hyvältä tuntuu, Rakkaus.